Danielin seitsemäs ilmestys

Meidän aikaamme tästä on säilynyt viisi kokonaista armenian kielistä käsikirjoitusta, joista osassa tämä on mukana muiden raamatun kirjojen joukossa, esimerkiksi 1100-luvun raamattu, Lambeth Cod.Arm.1209. Vanhimmalle tunnetulle tekstille on arvioitu, että se olisi 400-luvulta, ajalta, jolloin koko armenian kirjakieli on kehittynyt. Alkuperä on jossain muualla kuin armeniassa, mutta muilla kielillä käsikirjoituksia ei tunneta. Käytän suomennoksessa järkevältä kuulostavia lukutapoja yhdistäen noita viittä tekstipohjaa, esim. tuossa ensimmäisen kappaleen lopussa osa (Vienna Cod.39) sanoo, "kun kaikki ne prof.puheet täyttyvät, jotka..." ja lause jää niissä kesken, joten sellaisissa kohdissa on mentävä toisen käsikirjoituksen mukaan. Teosta suomentaessa en voinut välttyä ajatukselta, että tämän tekijä on viettänyt aikaansa "Sibyllan" kirjoitusten äärellä. Yksi tulkintatapa on, että leijona on keisari Leo (k.474), lohikäärme Basiliscus, jne. Suomennos valmis joulukuussa 2014.

Kolmantena vuotena, kaikkien niiden ilmestysten jälkeen, jotka oli annettu profeetta Danielille, enkeli Gabriel, joka oli lähetetty hänen luokseen ennenkin, tuli Herran lähettämänä ja sanoi hänelle, "Daniel, sinä mielisuosion mies, Herra lähetti minut kertomaan sinulle asioita ja näyttämään sinulle päivien loppua, joka on tapahtuva sen jälkeen, kun se Sana on tullut, joka tulee minun ilmoitukseni kautta. (Viittaus Luuk.1:26-27. Armenia käyttää "sanaa" kuten targum ja apostoli Johanneskin, 1:1 ym.) Israelissa on oleva neitsyt, ja hän saa Sanan, Sanan kautta, ja siitä tulee mies, maailman tähden ja hän on pelastava monet Israelista. Ja laita sydämeen (arameassa on käytössä sama sanonta) ja kuule, niitä väistämättömiä tapahtumia päivien lopulla kaikissa kaupungeissa ja maakunnissa, ihmiskunnan vääryyden tähden." Ja minä, Daniel, sanoin, "puhu, herrani." Ja hän sanoi minulle, "minä täytän ne kaikki profeetalliset puheet, jotka liittyvät kaupunkeihin ja maihin; Aasia, Pontus, Fryygia, Galatia, Kappadokia, Karpaatit, Smyrna, Antiokia, Aleksandria, Egypti, Nikea, Nikomedia, Kalkedon, Bysantti, ja Babylon, Rooma."

Ihmislasten kyyneleet ja lisääntyvä nälänhätä tuhoaa sen satoa tuottavan maan, teidän ruhtinaistanne tulee murheiden lapsia ja teitä ympäröivät omaisuutenne raunioituvat, ja ne viedään teiltä sinne seitsemän kukkulan Babyloniin. Pontuksen ruhtinas kaatuu, ja miekka kalvaa hänen lapsensa. Hänen joukkonsa kaatuvat miekan terästä. Monia siirretään Bysanttiin, ja siellä heidät haudataan. Fryygialaisten lapset kalvaa leivän nälänhätä, ja vesi repii sen maan hajalle, ja he itse muuttuvat syötäväksi linnuille. Ja monet heistä joutuvat pakenemaan Kalkedoniin. Galatiassa, tuli ilmestyy taivaalta, ja ukkonen ja salamat kalvavat sen. Sen ruhtinaiden valtaistuimet sortuvat maahan ja sen eteläinen osa palaa tulessa ja veressä, ja siihen aikaan monia pakenee Roomaan. Kappadokia Minor; siellä heidän lapsensa teurastavat toisiaan ja ottavat toisiaan vangiksi, heidän ruhtinaansa voitetaan, ja ne, jotka vielä jäävät jäljelle, heillä on oleva ahdistus ja valitus, Babylonia Minorissa. Karpaateilla heidän poikansa kärsivät. He näkevät valtavia tulipaloja, eivätkä usko, maa repeää, helvetti saavutetaan, monia pakenee sinne seitsemän kukkulan kaupunkiin. Viha lisääntyy Smyrnassa, se täyttyy kuin malja, joka täyttyy verestä, ja korkeuksista pudotaan alas. Teidän ruhtinaanne viedään pois ja teidän ylhäisenne lankeavat, sillä Herran vihan päivä on teille tuleva! Antiokian lapset tuhoutuvat, ja sen rakennukset muuttuvat raunioiksi, eivät sen ruhtinaat niistä nautiskele. Tulee maanjäristys, ja hyvinvointinne runsaus tuhoaa teidät! Aleksandriassa, paljon levottomuutta ja sotaa, kapinan huippu yltää muureille, sen ruhtinaat ajetaan sieltä pois. Egyptiläisten lapset pakenevat, nälänhädän musertamina, teidän omaisuutenne muuttuvat arvottomiksi ja Niili kuivaa, ja teidänkin ruhtinaanne tuhoutuvat. Nikealaisten tyttäret surevat ja murehtivat sukulaistensa ja aviomiestensä vankeuden tähden, jotka voimalliset ovat vieneet, ja teidän ruhtinaanne saavat palvella sellaisia, joita he eivät tunne. Voi sinua, Nikomedia, joka olet kohottanut sarvesi ja syönyt sinun pyhiesi ruumiita, niiden, jotka olivat keskelläsi. Vanhurskaiden veren kautta sinä tuhoudut, sinule maksetaan, alas helvettiin sinut heitetään! Huuda ja valita, kurja, sillä sinä lakkaat olemasta, sinä ja sinun lapsesi. Ruhtinaistanne tulee huokausten ruhtinaita, ja teidän papeistanne kullan ja rahan rakastajia, ja sinun kunniasi kauneus peitetään. Kalkedon, ja persialaisten kansa, te ette tiedä, mitä teille on tapahtuva päivien lopulla, ja kuinka paljon teillä on oleva aikaa silloin aikojen lopulla, kaikki teidän kaupunkinne ja maaseutunne! Sinä kaupunki, joka olet lihonut kullan ja rahan kautta, ja sinä kansa, kaunistettu ja koristeltu, nälänhätä hävittää sinut. Sinulle on oleva paljon irstautta, ja lapsesi leikkivät kullalla, kun nälänhätä tuhoaa heidät. Bysantin ja Babylonin maa piiritetään, voimalliset valtaavat ne, perustukset tuhotaan ja valta hajoaa!

Siihen aikaan ei ole enää oleva ruhtinasta Roomassa, mutta sen miekka on teroitettu, nuolensa kovetettu ja petos syvällisempi. Monet kerran joku ruhtinas nousee ja kaatuu taas. Siinä kaupungissa on oleva kolme suurta katua. Ja monet tulevat pelkäämään teitä, ruhtinaidenne loisteliaisuuden tähden, niiden, joilla on monia istuimia, ja teidän ylpeän kaulanne tähden, ja äärimmäisen ylellisyytenne tähden.  Bysantin lapsista tulee ihme, sillä eräs bysanttilainen mies menee sieltä sinne seitsemälle kukkulalle, ja hän vahvistaa sen perustukset. Sen nimi leviää kautta kaikkien maailman asukkaiden, siihen kielien jakamiseen saakka. Ja kuuluisasta naisesta syntyvä, ihmeitä tekevä mies, on sen rakentava. Hänen aikanaan hänen sydämensä halu tulee täytetyksi, ja hän tulee löytämään elämän puun. Hänen valtikkansa tulee suureksi, hän on löytävä ristin naulat, ja hän laittaa ne siihen kruunuun, joka hänellä on sotien voittojen tähden. Ja hänen sarvensa on oleva korkea ja voimallinen, ja hänen nimensä tunnettu kaikilla kielillä, ja sitä kaupunkia varten on säädetty iankaikkinen muisto.

Ja hänen jälkeensä on nouseva toinen valtikka, joka tulee vuodattamaan vanhurskaiden verta. Ja hän lukee niitä käskyjä, mutta ei tahdo tulla tuntemaan Jumalaa, ja hän kohtelee pyhiä kirjoituksia paadutetulla sydämellä. Ja hänen jälkeens tulee sinulle eräs viisauden rakastaja, sinä seitsemän kukkulan Babylon, ja hän on pystyttävä sinuun patsaan, ja sen patsaan ansiosta sinua ei vallata väkisin. Kaiken tämän jälkeen on nouseva kohotettuja sarvia ja valtavia valtikoita, ja ne valtaavat sinut, ja niiden muisto on oleva todella suuri. Vielä yksi valtikka on kohoava korkealle, hänellä on oleva ihmeellistä voimaa, ja hän on oleva korotettu sen nimen tähden, ja Herran ilmestyksen tähden, sillä hänessä havaitaan olevan Jumalan lahja. Hänen kauttaan elämä on oleva suurta, ja hänen ilostaan saa koko ihmiskunta riemuita. Heitä kootaan sinun keskellesi kaupungeista ja maakunnista, ja he saavuttavat sinut, sinun seitsemän kukkulaasi, ja jokainen heistä tahtoo tehdä omaa tehtäväänsä. Ja se kuningaskunnan valtikka on oleva voimaa täynnä, kunnes se lakkautetaan.

Yhdestä valtikasta lähtee kaksi valltikkaa, ja sinun yhdestä valtikastasi on tuleva villipeto, ja toisesta valtikastasi on tuleva eläin, sen seitsemän kukkulan Rooman kaupungin molemmille kaduille. Vihan väheneminen on sinut saavuttava, ja sylisi ja maljasi ovat oleva täydet. Ensiksi, sen kaupungin laulu on oleva viisauden rakastajien laulua, ja toiseksi, hyvinvointinne on oleva ylipursuava lähde kaikille. Sinä näytät koristellulta kuin morsian ja kuitenkin olet kuin leski. Sinun runsaat viinisatosi, jotka jossain vaiheessa olivat niin, tulevat vähäisiksi, ja se sinun suuri kunniasi jaetaan, ja se sortuu.

Se kuningaskunta, joka sinussa on, on nostattava toisen valtikan, jota kutsutaan nimellä Theodosius, hän on elävä pyhyydessä ja hänen nimensä on omistettu sinulle, sinä seitsemän kukkulaa. Hänen syntymästään sinun poikasi iloitsevat, ja kaikki, ja jokainen on tekevä sen, mitä suunnitteleekin. Jokainen kaupunki ja maakunta on palveleva sinua, ja sinun täyteydestäsi on oleva suuri ilo maan päällä. Ja egyptiläisten Niili on antava sinulle juotavaa, ja sinä saat olla seurakunnalle suojamuurina. Sinun valtikkasi kautta on oleva suuri pelko ja vavistus, ja tämä on oleva huokausten alku sinun kuningaskunnassasi. Ja sen valtikan aika on oleva pitkä ja todella suuri. Ja se valtikka on hallitseva kaiken maan ääriin saakka, idästä ja lännestä, ja pohjoisesta ja etelästä. Ja sen niska kestää, ja oikea kätensä on voimallinen, ja vuotensa monet, niin kuin ei milloinkaan kenelläkään kuninkaalla. Ja tämän kaiken jälkeen hän on kääntävä kasvonsa kohti isäänsä, ja hän ymmärtää, että hänen vuotensa ovat monet, ja hänen nimensä kunnioitettava ja hänen kuningaskuntansa valaisee.

Ja vielä kolmas kuningas on oleva sinun alaisuudessasi, seitsemän kukkulan Rooma. Sinua kutsutaan seitsemällä kukkulalla, koska kaikki persialaisten kansat tulivat alueellesi, Rooma, mutta he eivät siellä hallitse, ennen kuin iankaikkisuus tulee täydelliseksi. Ja vanhus on sinua hallitseva hetkisen, ja hänen nimensä on oleva Marcian, ja hänen valtikkansa on oleva kestoltaan lyhyempi kuin se ensimmäinen valtikka hänen hallituksessaan. Ja se aika on oleva hyvää toisille ja pahaa toisille. Ja hänen hallituksensa on ajat ja hetket ja puoli hetkeä, ja sinulle on annettu rakentaja, sinä seitsemän kukkulan kaupunki, hän kohottaa sitä itseään varten, uskon kirjeellä. Ja hänen kuningaskunnassaan on oleva suuri erimielisyys, papit lankeavat valtaistuimiltaan, on oleva monien pappien lankeemus, ihmisillä on oleva monia elämäntilanteiden vaihteluja, mutta sinun riemusi, sinä seitsemän kukkulan kaupunki, ja sinun vaikutusvaltasi ei vähene. Ja kaiken tämän jälkeen myös hänestä on tuleva loppu, isiensä kanssa.

Ja taas on toinen valtikka hallitseva sinussa, ja hän oleva eläin, ja hän ottaa vastaan sen valtikan, jota koira on kerran lyönyt. Ja tämä eläin on oleva niin kuin se ensimmäinenkin suuri valtikka, voimallinen sanoissa ja viisaudessa, eivätkä hänen omat ylhäisensä arvosta häntä. Ja hänen kaulansa on kuin härän kaula ja hänen silmänsä kuin leijonan silmät. Hän huutaa kauheasti, ja kaikki kaupungit ja maakunnat pelkäävät hänen sarviaan. Hänen aikanaan taivaalle tulee sateenkaari, ja monenlaisia merkkejä taivaalla ja maan päällä. Kuullaan ukkosen ääntä ja monien kaupunkien sortumisia, maa repeää ja rakennuksia sortuu perustuksiinsa saakka. Tulisia katuja, ja sotaa siellä ja sinussa, sinä seitsemän kukkulaa! Tuli polttaa ne sinun kauneutesi rakennukset, ja sinun ylhäisyytesi paiskataan maahan. Poikasi surevat sinussa, ja suuri ilosi muuttuu murheeksi, ja sinun poikasi saavat raahata ylhäisten ruumiita pitkin maata. Ja äkisti, pyörremyrsky putoaa taivaasta ja peittää sen maan, ja kansakuntia ilmestyy lohikäärmeen muodossa maan päälle; monet köyhtyvät, ja monista puutteen alaisista tulee rikkaita, ja sinussa on oleva suuri sekasorto.

Huutakaa, te aseita ja miekkoja kantavat joukot, Traakiassa ja Kilikiassa! Ja siihen aikaan se eläin lähettää miekkansa itään, eikä hän pysty sitä voittamaan, ja eräs mies, lohikäärmeen muodossa keskeltä ja huipulta, ylenkatsoo häntä, ja hän lähettää mukanaan toisen miekan länteen, eikä hän ole tarpeeksi voimallinen sitä voittamaan, ja koira ylenkatsoo lohikäärmettä. Koira saattaa sitä eläintä hämmennyksiin monilla lahjoilla ja kullalla ja monilla muillakin asioilla, ja se koira on nouseva sitä eläintä vastaan, ja se kohottaa pentunsa yli sen eläimen valtaistuimen ja valtikoiden, ja se eläin tuhoutuu, ja se koira valtaa hänen majansa. Ja koirat vievät sen eläimen pois, ja kaikki ihmiset tulevat tietämään, että koira on ajanut leijonan pois. Ja se leijona palaa sieltä, ja tappaa koiran ja hänen pentunsa, ja se leijona ärjyy suuresti, ja sen ärjyntä kuullaan kaikissa kaupungeissa ja maaseuduilla. Ja hänen majassaan on oleva suuri pelko häntä kohtaan, ja ihmisiä joutuu sekasortoon sen leijonan karjunnan tähden, ja sen koiran kuoleman tähden.

Ja toinen koira vaihtaa kielensä toiseen muotoon, ajaa häntä takaa sinne leijonan luolalle saakka, mutta hän joutuu poistumaan sieltä, koska ei kykene häntä voittamaan. Ja sen koiran pentu makailee piilossa aikoja ja ajan ja hetken, ja on hallitseva omalla ajallaan, ja hänen nimensä on oleva "koiranpentu", joka käännettynä on "kansojen valtikka". Ja se valtikka pyyhkii pois sen koiran muiston. Tietäkää tämä jo edeltä; häntä pilkataan ja hänen kuvansa pyyhitään pois hänen kaupungistaan. Ja monet siellä eläimen luolassa suunnittelevat hänen tappamistaan, mutta eivät voi häntä voittaa, ja ne, jotka ovat osallisia siitä valtikasta hänen kanssaan, kuolevat miekalla toisessa kaupungissa, ja he tuntevat hyvin sen papin rukoukset tuntemattomien asioiden puolesta.

Ja joku niistä ylhäisistä, nuorukainen sen eläimen joukoista, sitoo monia käsistä ja jaloista, ja lähettää heitä sille eläimelle. Ja kun tuo eläin saa monia orjia monista kansoista, kutsuu itseään herraksi, toinen mies on seisova hänen edessään ja hänelle maksetaan takaisin samalla mitalla. Ja hän on vainoava sotaisia ihmisiä, ja hekin vainoavat häntä. Hän pakenee heitä jalkaisin, eikä häntä saada kiinni, sillä hänen jalkansa ovat nopeat ja hän pakenee sen eläimen luokse, ja se, joka on hänen sylissään, ystävystyy hänen kanssaan. Ja se pieni eläin lähtee ja rohkaistuu, ja se iso eläin asettaa hänelle valtaistuimensa ja saa hänet ottamaan osaa valtikastaan, ja hänen valtaistuimestaan, hänen sijaansa. Kaksi eläintä asustaa yhdessä luolassa. Koiranpentu rohkaistuu sotatoimiin, ja se iso eläin palaa maahansa, josta hän tulikin. Ja se pieni eläin pitää hänen asemaansa määräaikaan saakka, ei häntä ole kukaan kruunannut, vaan oman väkivaltansa kautta hän on tuleva kuningaskunnan luolille, ja se pieni eläin on kääntyvä kohti suurta eläintä, ja hän hylkää itse valmistamansa majat. Hän on sinussa hallitseva, sinä seitsemän kukkulainen, ja hän on pitävä sinua ahdistuksessa. Hänen ilonsa on oleva suuri, hän on juhliva, ja oleva ylhäisten rakastama ja monien vihaama, hän antaa elämää ja täyteyttä, ja lohikäärmekin juhlii hänen kanssaan, ja hän on johdattava häntä sen eläimen metsästysvaltikan kautta.

Voi sinua siihen aikaan, sinä seitsemän kukkulan Babylon, kun leski hallitsee ja lohikäärme ajaa muukalaista takaa, ja se muukalainen, jota kutsutaan "Salamander", kääntyy pakoon, käännettyään kasvonsa merensaarten puoleen, hän vie mukanaan kultaa ja hopeaa ja kalliita kiviä, ja valtikoiden kruunun. Eikä kukaan ihmisistä vainoa häntä, joka on sen eläimen sylissä, eläimen, joka on persialaisten, Kalkedonin kansan kolminkertaistama, sen lohikäärmeen rakkauden tähden ja sen suuren kunnian tähden, joka sinussa oli. Ja häntä viedään maasta maahan, muukalaisten kiusaamana. Ja ravinnon ja vaelluksen pakottamana hän on huokaava Luojan puoleen, hän ja hänen viattomansa. Ja se metsästysvaltikka, joka oli siltä eläimeltä, tekee liiton sen koiran kanssa, ja se lohikäärme pitää hallussaan sitä murheen ja juhlan paikkaa, ja valmistelee turhia valtaistuimia. Ja hän on vainoava pyhyyden paikkaa, ja se lohikäärme pilkkaa kielellään pyhiä ihmisiä ja pyhiä. Ja hän vastustaa vanhimmiston johtoa, ja ottaa pyhiä seurakuntia vangikseen. Ja jotka asustavat luolissa ja kallion koloissa ja maan onkaloissa, he joutuvat harhailemaan maan päällä ja joutuvat tulemaan sinun luoksesi, sinä seitsemän kukkulaa, sen lohikäärmeen pakottamana. Ja kaiken tämän jälkeen he karistavat tomun jaloistaan sinussa sinussa, ja sinä teet heistä marttyyreja. Silloin sinun loistosi kauneus poltetaan tulella. Ja eräs nuorukainen pääsee pakoon sitä vangitsemiskirjettä, jonka mukaan pitäisi tuoda se metsästysvaltikka sen ensimmäisen valtikan kanssa, jota kutsutaan nimellä "Salamander". Ja silloin, siihen aikaan, sitä lohikäärmettä vainotaan, ja hänen omat seuraajansa ottavat hänet kiinni, ja ne, jotka ovat hänen vasemmalla puolellaan, sitovat hänet, eikä kukaan tahdo ottaa häntä vastaan, sillä hän on vuodattanut pyhien verta kaupungeissa ja maaseuduilla. Ja hän pakenee siihen pyhään temppeliin, johon hänet oli aikaisemmin viety vangiksi, eikä kukaan ota häntä vastaan, sillä taivaalliset ruoskat ovat hänen yllään. Ja se nuorukainen saavuttaa Salamanderin, ja kehottaa sitä muukalaista lohikäärmettä vastaan, ja sen nähdessään tuo lohikäärme pakenee. Muukalainen ei tapa häntä, mutta vie pois hänen kunniansa. Nuorukainen sortuu suurella sortumisella, eikä se leskikään selviä. Ja hänelle näytetään se muukalainen, ja hänen valtaistuimensa jakaja, ja heistä tulee veronmaksajia siinä majassa, jonka hän loi. Ja hänen isänsä verta etsitään hänen valtaistuimeltaan. Muukalaisesta tulee todella suuri, lyhyeksi ajaksi, ja sinussa on oleva täyteys, sinä seitsemän kukkulaa, ja myös monien niiden ihmisten kuolema, jotka on sinun keskellesi koottu muista kaupungeista ja maaseuduilta.

Silloin on oleva maanjäristyksiä monissa paikoissa, ja monien ääni kuuluu, mutta heitä ei uskota. Hyvinvointi ja kunnia aiheuttaa sinussa vain surua, koska olet tullut ylpeäksi ja ylimieliseksi, ja se sinun kunnian rakastaminen on sinut nöyryyttänyt, mutta kuitenkin runsautesi ja kauneutesi vain suurenee. Lopun aika saavuttaa sinut, ja se metsästysvaltikka, joka on siltä eläimeltä, on lähtevä sinusta pois, ja menevä muukalaisten asuinsijoille. Ja sinun tyttäresi koristelevat itseään, että olisivat kompastukseksi nuorukaisille, turmellakseen monet, ja sinun ylhäisesi lankeavat, on oleva paljon ahdistusta ja vihaa. Siihen aikaan se kuoleman enkeli tulee lyömään kaikkia kaupunkejasi ja maaseutujasi, ja taivaasta lähetetään väkivaltaista kuolemaa. Äkisti on viha kohtaava maanpiiriä, ja maa liikkuu ja temppelit sortuvat, ja talot muuttuvat haudoiksi, ja meren aallot kohoavat kiehumaan ja peittävät ihmiskuntaa, ja kuka vain pystyy, pakenee ja saa elää. Enkelien joukko seisoo ja rukoilee valtaistuimen edessä.

Silloin sinä, seitsemän kukkulan Babylon, itket poikiesi tähden, käärittynä säkkipukuun ja tuhkaa pääsi päällä, ja näet koko ihmisyyden lankeavan, sinun syntiesi ja rikkomustesi tähden. Miehiä tuhoutuu poikineen ja äitejä imeväisineen, sillä Herran viha on heidän yllään. Muurisi revitään ja sinun majasi hajotetaan maahan. Lapset etsivät Jumalaa, suu vailla rintojen ravintoa, sinun pappisi raapivat päätään ja valittavat valtikkasi tähden. Ylhäisesi huutavat ja asukkaasi ovat todella surullisia, matkamiehesi joutuvat ahtaalle, viiniterttusi putoavat ja viinitarhasi tyhjenevät. Maa repeää vihan tähden ja tuhoaa sekä nuorest että vanhat. Mutta ei Herra sinua täysin hävitä, sinä seitsemän kukkulaa, sillä sinun hävityksesi aika ei ole vielä tullut, vaikka syvyyttä on valmistettu niille ihmisille, ette te sinne vielä joudu, sillä teidän aikanne ei ole vielä tullut. Teille on valmistettu tuskaa, sillä sinussa on tehty kaikkea vääryyttä, olet jopa ottanut maata omaksesi. Ihmisten ajatukset ovat aivan sekaisin, kunnes Herra ylhäältä käskee hävittämään ne ihmiset. Herran suunnitelma tulee näkyväksi, se rangaistus tulee! Ja ne, jotka ovat sinuun turvanneet, saavat tuskaa, kansa, joka on sinuun asettanut toivonsa, joutuu sen metsästysvaltikan hävittämäksi. Leijona laittaa leijonaa pakenemaan, etsien isiensä verta, ja hän omasta tahdostaan luovuttaa itsensä muukalaisille, koirille ja ystävilleen, ja hän on nouseva hallitsemaan monia kieliä ja kansoja ja kansakuntia. Ja kaksi koiraa tappelee toistensa kanssa, ja he tuhoavat toisensa.

Voi sitä aikaa, kun leski hallitsee, petollisuus mielessään muukalaisia kohtaan, ja tulee eräs muukalainen etsimään hänen tuhoaan, ja valheen kautta hän saa hänet revityksi juuriltaan pois. Ja nämä päivät ovat pahat ja armottomat. Valtikoiden pojat riitelevät ja taistelevat keskenään, silloin ihmiskunta kärsii paljon sellaista ahdistusta ja pahaa, jota ei ole milloinkaan ollut. Ja se ruhtinas on uskova, eikä luota Salamanderiin, sillä hän on muukalainen, ja he saavat hänen kansaltaan sellaista, mitä hei eivät pyytäneet. Ja Salamander tahtoo paeta, mutt ei pysty, ja Plakitas saa hänet kiinni ja tappaa hänet. Ja toinen valtikka hallitsee sinussa, sinä seitsemän kukkulaa, ja on oleva paljon vaivannäköä. Nousee köyhä mies, joka ei tunne kiitollisuutta, ylimielinen, ylpeä, ahne, sodan rakastaja, ja hänen nimensä on oleva Lucius, ja hänen valtaistuimensa päivät ovat vähäiset, ja hän vihastuu helposti. Hänen ylhäisensä vihaavat häntä ja hän kiusaa asukkaitaan. Hänen päivinään tulee taivaallinen viha, Babylonia saatetaan murheeseen monia kertoja. Hänen valtansa aikana valitusvirsien kaiku saavuttaa sinut, ja raakalaisten sotajoukot saavuttavat sinua suruun, eikä heitä vastaan taistella. Nousee toinen kuningas, väkivaltainen, ja hän tastelee ja vainoaa avoimesti, ja hän tappaa hänet suurella murheella ja huokauksella. Ja kun tästä on tehty kuningas, hän pitää sitä valtikkaa, joka sinussa on, sinä seitsemän kukkulaa, ja hän on oleva suuri, valtavien ja loistavien valtaistuinten keskellä, ja tuo mies on oleva taidollinen vasemmalla ja oikealla. Ja hänen aikanaan on oleva suuri, ei vähäinen, nälänhätä, ja ihmiskunta tuhoaa maan ja vesivirrat syöksyvät vapaina, ilma muuttuu mustaksi, teidän viinitarhojanne on vain muutama ja teidän loistonne sammuu, ja päivät lyhenevät; ja päivä on kestävä kuusi hetkeä.

Voi niitä ihmisiä, jotka ovat siinä ajassa, ja sitä kuningasta, joka kääntää kasvonsa länttä kohti! Voi sinua, sinä seitsemän kukkulaa, jolla on nuorukainen kuninkaana! Siihen aikaan saat kärsiä suurta ahdistusta. Mies tahtoo ottaa oman veljensä vaimon, ja tytär nousee isänsä vuoteeseen, veli sisarensa, ja on oleva Jumalan pilkkaamista, murhaa, vannomisia, pahan puhumista, valhetta, saastaa, riistoa, sukulaisten vihaamista, sekasortoa, pyhien palvelijoiden veren vuodatusta; nämä lisääntyvät temppelissä! Kuninkaat nousevat kuninkaita vastaan, ruhtinaat ruhtinaita vastaan, köyhistä nousee voimallisia, ja rikkaat lankeavat yhdessä köyhien kanssa. Ja Bitunia, joka on meren rannalla; maanjäristys repii sen maahan ja meren aallot nousevat ja valtaavat sen, ja peittävät Bitunian perustukset, aina Nikomedian pikkukaupunkiin saakka.

Ja silloin nousee taas toinen kuningas, ja hänen päivänsä ovat pikaiset, pahat ja todella kauheat, eikä sen jälkeen ole enää oleva hyviä päiviä, ainoastaan pahoja. Ja hänen poikansa taistelee häntä vastaan ja hän syö hänet miekalla. Muukalasten lahkosta nousee toinen kuningas, joka on Arianos ja hän vetää kaikki omalle puolelleen. Voi sinua siihen aikaan, sinä seitsemän kukkulaa, sillä enemmän kuin kukaan muu, sinä saat surra itseäsi ja omia rajojasi! Ja silloin kuninkaat ja ruhtinaat ja voittajat ja johtajat nousevat kaupunkeja ja maaseutuja ja muitakin paikkoja vastaan, ja maa vajoaa seitsemänkymmentä kolme kyynärää ihmisten paljouden tähden. Sinä, seitsemän kukkulaa, et ole silloin siitä ahdistunut, vaan erityinen sota tekee sinua murheelliseksi, ja se maan loisto sinussa vähenee. Taivaallinen viha, ja suuri isku on oleva sinun ylläsi, tulinen pylväs ilmestyy, se yltää maasta taivaaseen! Silloin sinun kuningaskuntasi muutetaan, ja sinä, synnin turmelemana, saat olla nälänhädässä. Silloin, tällä tavalla, se toinen valtikka katkaistaan ja viedään toiseen kaupunkiin, jonka ruhtinas on turhuutta. Taivaasta sataa tulisia nuolia, on oleva monia ihmeitä ja merkkejä.

Siihen aikaan antikristus hallitsee, ja ihmisiä johdatetaan pois Jumalan palvelemisesta, etteivät he usko hänen tulemukseensa, hänen, jota he eivät etsi, eivätkä edes odota. Sillä se, jota he eivät odota, on vastoin kaikkea, mitä he luulevat. Tämä, jota he eivät etsineet, hedelmöittyi, ja syntyi saastaisena pidetystä neitsyestä. Valheen valtikka valtaa ihmiskunnan, kolme aikaa ja puoli aikaa monien sieluja johdatetaan kadotukseen, olemaan iankaikkisen helvetin kanssaperillisiä. Enkelitkin vihastuvat nähdessään hänen tekemiään merkkejä. Ja ne ihmiset, jotka rakastavat Jumalaa, ymmärtävät ja havaitsevat tämän, ja näkevät, että hän on kaiken ihmisyyden vastakohta, ja nämä ovat hänen tuntomerkkejään; hän on sidottu, ei pysty menemään polvilleen, silmävaurio, siistit kulmakarvat, koukkusormet, terävä pään muoto, iloinen ja viisas kerskailija, joka nauraa makeasti, ylimielinen ennustaja, äkkipikainen, nöyrä ja tyyni, tekee ihmeitä, kirottujen sielut ympärillään, hän tekee kivistä leipää, parantaa sokeita, saa ramman kävelemään ja siirtää vuorenkin paikaltaan. Hän tekee kaiken tämän harhauttaakseen, ja saa monet uskomaan häneen. Voi niitä, jotka uskovat häneen ja ottavat hänen merkkinsä! Heidän oikea kätensä sidotaan niin, ettei hän, johon he aiemmin laittoivat toivonsa, voi enää palata heidän luokseen. Silloin on oleva todella suuri nälänhätä, taivaat eivät anna sadetta, eikä maasta verso satoa, kaikki hedelmät kuihtuvat, ja silloin kaikki kaupungit ja maaseudut valittavat itsensä tähden. Ihmiset pakenevat, mutta eivät pääse pakoon, eivät idästä länteen, tai lännestä itään, mutta ne, jotka asustavat vuorilla ja luolissa ja kallioiden koloissa ja maan onkaloissa, ainoastaan he pystyvät pakenemaan hänen toiseen tulemukseensa saakka, hänen, joka syntyi neitsyestä. Silloin hänen valittunsa paljastuvat, kun he näkevät sen iankaikkisen Herran tulemuksen; he tulevat, ja monet tuomitaan. On tuleva murheita taivaasta ja kauhea levottomuus koko maailmankaikkeudessa. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä viimeisinä päivinä! Voi niitä kärsimättömiä, jotka uskoivat sitä vastustajaa! Voi niitä, jotka palvelivat häntä ja jotka paljastuvat hänen tulemuksessaan.

Ja lopulla tämä tapahtuu, ja vanhurskas kansa, Jumalan vaikuttama, on saanut kärsiä puutetta ja väkivaltaa, kidutusta; silloin se loppu tulee. Ja kun joillekin on näytetty merkki, he tunnistavat nuo seitsemän kukkulaa ja sanovat, "eikö tämä olekin ollut se kaupunki?" Ja nainen tallaa maata idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä, eikä löydä hedelmää, mutta hän löytää öljypuun, ja sitä öljypuuta syleillen hän antaa henkensä ja sanoo, "siunattu olkoon tämän öljypuun istuttaja". Ja hänen sielunsa kohoaa hänestä.

Silloin aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, tähden putoavat lehtien lailla, ja taivaat kääritään kokoon niin kuin kirjakäärö, ja meri kiehuu ja nousee syvyyksistään peittämään ihmisiä, ja kaikkialla palaa, ja ilmakin kuivuu. Taivaasta laskeutuu tulisia enkeleitä, ja tulta liekehtii koko maailmankaikkeudessa. On oleva tulen ja vasken ja niiden kaltaisia lapsia, ja ruumiita syöviä eläimiä lähtee vuorilta. Eikä häntä pelätä, jota he eivät edes etsi, ja pahantekijöiden maa tuhotaan. Ja vanhurskaat kuljetetaan pois, isän luokse, sillä Herralta on lähtenyt käsky. Valtaistuimet kaatuvat ja kirjat avataan, ja tuomiot kirjataan ylös, enkelit puhaltavat pasuunaan, ja vanhurskaat tanssivat. He uhraavat ylistystä isälle ja heidät tuomitaan, jokainen tekojensa mukaan, mutta ainoastaan Herra on vanhurskas tuomari. Ja kaikki hänen tekonsa ja kaikki ihmiset avaavat suunsa rukoillen ja sanoen, "Herra, Herra, älä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta", sillä sinä, Herra, tiedät ja ymmärrät, että me emme voi kestää, sillä me olemme lihallisia, mutta kuin hyvää tekevä ja ihmisiä rakastava isä, armahda meitä, sillä sinun on kunnia, nyt ja iankaikkisesti, ja aikojen loppuun, amen.