Timoteuksen kuolema

Passio Sancti Timothei. Joissakin maininnoissa ”Timoteuksen teot”, mutta menen latinan otsikon mukaan. Tämä on olemassa vain latinaksi ja kreikaksi. Suomennoksen latinankielinen pohjateksti on olemassa viidessä käsikirjoituksessa, kaksi niistä Pariisin BnF kokoelmissa; suomennettu muutaman historiallisen yksityiskohdan tähden 28.9.2015.

Tästä alkaa pyhän apostoli Timoteuksen, pyhän apostoli Paavalin kuoleman kertomus. Timoteus todellakin oli niitä pyhän apostoli Paavalin opetuslapsia, sen ensimmäisen, ja hän oli mukana siinä seurakuntajärjestelmässä (patriarchate), jonka pääkaupunkina oli Aasian Efeso. Tähän kuuluivat Aasia ja Fryygia, Pamfylia ja Pontus, Galatia ja ne kaikki jotka elivät rauhassa seuraten oikea oppia. Minä, Polykrates, olen teistä kaikista nuorin, ja minä näin hänet opettamassa meitä, ja meidän tietääksemme hän eli veljien keskuudessa yksin ja rauhassa. Monilla on paljon kerrottavaa heidän elämästään, ja yhteiskuntaan vaikuttamisesta, siis niillä pyhillä miehillä, joista on kirjoitettu hyviä kirjojakin, joiden kautta heidän tekojensa seurauksia on tehty tunnetuksi.

Kaikista kaunemminhan se arvostettu evankelista, pyhä Luukas, on apostolien teoissa määritellyt hänen isänsä kansalaisuuden hellenistiksi, ja hänen äitinsä oli uskollinen juutalainen, lähtöisin Lystran kaupungista, joka on yksi niistä Lykanian vallanalaisista. Siellä hän sai kuulla apostoli Paavalista, suuresta Jumalan palvelijasta, kankaiden (tallith aramean lähteissä) valmistajasta. Monet siellä todistivat häntä vastaan, ja hän tahtoi evankelioida Kristusta, ja sen jälkeen nähdä Efeson, sen suuren kaupungin loiston. Efeso oli rooman keisari Neron aikana sen alueen johtava pääkaupunki ja yksi Aasian satamakaupungeista.

Me olemme saaneet kuulla siellä tapahtuneista opetuksista ja ihmeteoista, parantumisista ja kaikenlaisista sanoin kuvaamattomista ihmiskäden kautta tapahtuneista teoista, jotka olivat kaikki toisistaan erilaisia, joita apostolit siellä tekivät, ja me voimme niistä saada selvää muualtakin. Mutta se on pakko kertoa, ettei se pyhä Timoteus ollut ainoastaan apostoli Paavalin siunaama, vaan myös sen vanhimman, Johanneksen, joka lepäsi sen suuren Jumalan ja meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen rinnoilla, ja oli itse nähnyt ja kuullut sitä miestä. Nero oli päässyt vauhtiin mestattuaan apostolit Pietarin ja Paavalin, heidän vanhalla iällään, ja etsi heidän seuraajiaan, se suuri vanhin Johannes suostui vastustamaan sitä hävitystä, niin kuin me voimme oppia Ireneuksen kirjoituksista, hänen, joka oli Johanneksen asettama vanhin.

Herran opetuslapsia, ja niitä, jotka turvasivat Herraamme Jeesukseen Kristukseen, herätettiin joka puolella meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen vaikuttamien ihmetekojen kautta, joista meillä ei ole mitään järjestystä, kuinka niitä kirjoitettaisiin, ja näitä tapahtui ympäri Efeson aluetta. Siellä oltiin yksimielisiä siitä, että sillä vanhimmalla, Johanneksella, on ne Jumalan sanan salaisuudet, ja hän aina iloiten jakoi niitä ja tämä usko sai levitä, ja hänen kauttaan säädettiin, että ne tärkeimmät ovat kirjoitetut niihin kolmeen evankeliumiin; Matteus ja Markus ja Luukas nimeltään, jokaisessa evankeliumissa niiden omat vivahteensa. Mutta taivaallisesta sydämestä on kuitenkin sanottu, ettei niitä ole annettu ihmiskunnalle ainoastaan heidän sanomanaan ja heidän kauttaan, ettei niitä lasketa heidän ansiokseen, vaan niihin laitettiin monien ihmisten muistelmat, ja ne pyhät evankeliumit laitettiin lopuksi heidän omille nimilleen.

Neron jälkeen kaupunkia hallitsi rooman keisari Domitianus, ja sen pyhän apostolin, vanhimman Johanneksen vaikutus kaupungissa oli niin valtavaa, että hänet karkoitettiin Patmoksen saarelle, joka on yksi niistä Cycladumin paikoista, että hänen tulee elää siellä. Näiden tapahtuessa se pyhä Timoteus sai jäädä Efeson kaupunkiin niiden ensimmäisten joukkoon, joita kutsuttiin "catagogiarum", ja he joutuivat kantamaan sellaista kirjoitusta mukanaan, eivätkä he pystyneet sen tähden pysymään piilossa, vaan he iloitsivat ja lauloivat laulujaan. Toiset taas itkivät ja valittivat, koska siellä säädettiin poltettavaksi monia vapaita miehiä ja kunnioitettavia naisia. Kaupungissa tehtiin aivan liikaa murhia ja laittomuutta ja jumalattomuutta, ja julkisilla paikoilla vuodatettiin paljon verta, ja tehtiin sellaisia, joita ei tässä tarvitse mainitakaan, Timoteuksen ollessa seurakunnan johdossa.

Siihen aikaan hän alkoi tekemään tyhjäksi niitä paholaisen oppeja ja mielettömyyttä, ja niitä kauhistuttavia juhlia, joita vietettiin siellä Artemiin temppelin pylväskäytävissä, ja hän saarnasi heille, "te Efeson miehet, te ette ole täysin hulluja, oppikaa selkeästi tuntemaan, että Jumala elää!" Mutta ne paholaisen palvelijat suuttuivat hänen opetuksistaan, ja he saivat käskyt johtajiltaan kivittivät hänet Jumalan vuorella. Hänen vielä hengittäessään he raahasivat häntä ympäri kaupunkia, aina satamaan saakka, ja siellä hän antoi henkensä rauhassa Jumalalle pyhän hengen vaikutuksesta. Sen pyhän ruumiin päälle laitettiin monenlaisia kukkia, ja se hänen kuolemansa paikka kukkii vieläkin. Keisari Domitianus oli sen tappamiskäskyn takana, että se taivaallinen sanansaattaja ja evankelista on saatava pois häiritsemästä. Hän antoi efesolaisille maksuksi hevosvaunuja, ja se oli loistelias suurkaupunki, ja Timoteuksen tavan mukaan siellä harjoitettiin pyhien kirjoitusten tutkimista. Apostolinen valtaistuin oli siellä, pyhänä, ja keisari Trajanuskin myönsi, että sen ansiosta se oli keisarikunnan vallan keskeinen suurkaupunki. Mutta tämä edellä kerrottu Kristuksen apostolin, ylhäisen ja arvostetun patriarkan Timoteuksen  poismeno oli "mocatarum catagogiarum", joka on aasialaisten neljännen kuun kolmaskymmenes päivä, ja roomalaisten ajanlaskun mukaan tammikuun kahdeskymmenes toinen, vuonna 97. Kuitenkin, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen on valta, kunnia ja kirkkaus, aina ja iankaikkisesti, amen.