Salomon kirjeet
Salomon kirjeet Egyptin faaraolle ja Tyyron kuninkaalle. Lähteenä teos Alexander Polyhistor, "juutalaisista", joka on mukana Eusebiuksen teoksessa Praeparatio Evangelica, 9.31-34. Kirjoitettu noin vuonna 50, ja perustuu vanhempiin teksteihin. Suomennettu 10-12.2.2017.
Salomon kirje Vafres'ille;
Kuningas Salomo, Egyptin kuninkaalle Vafres, ja isäni ystävälle, tervehdys! Tulkoon tietoosi, että olen Korkeimman Jumalan kautta saanut kuningaskunnan isältäni Davidilta. Hän käski minua rakentamaan temppelin Jumalalle, joka loi taivaat ja maan, ja samalla kirjoittamaan sinulle, että lähettäisit joitakin kansastasi auttamaan minua, kunnes kaikki tarvittava on valmista, sen mukaan kuin on käsketty.
Vafres Salomolle;
Kuningas Vafres Salomolle, suurelle kuninkaalle, tervehdys!
Kun luin kirjeesi, minä iloitsin suuresti, ja minä ja koko hallitukseni vietimme juhlapäivän sen kunniaksi, että sait ottaa vastaan kuningaskunnan mieheltä, joka oli niin ylhäinen ja niin suuren Jumalan suosiossa.
Siitä, mitä kirjoitit minulle, siis tuosta meidän kansamme asiasta, lähetän sinulle 80 000 miestä ja kerron tässä sinulle heidän lukumääränsä ja alkuperänsä. Sethroitilaisten heimosta kymmenen tuhatta miestä, mendesialaisten ja sebunniittien heimoista kaksikymmentä tuhatta molemmista, bousiriittien, leontopoliittien ja atribiittien heimoista kymmenen tuhatta jokaisesta. Pidä huolta heidän ravitsemisestaan ja muista tarpeistaan, ja että saavat palkkansa säännöllisesti, ja että he voivat palata omaan maahansa heti, kun työ on valmis.
Salomon kirje Souron'lle;
Kuningas Salomo Tyyron, Siidonin ja Foinikian kuninkaalle Souronille, isäni ystävälle, tervehdys!
Tulkoon sinun tietoosi, että Jumalan, Korkeimman kautta olen saanut kuningaskunnan isältäni Davidilta. Hän käski minua rakentamaan temppelin Jumalalle, joka loi taivaat ja maan, ja samalla kirjoittamaan sinulle, että lähettäisit minulle omaa kansaasi, jotka myös auttaisivat meitä kunnes se Jumalan vaatimus on täytetty sen mukaan, kuin minua on käsketty.
Minä olen myös kirjoittanut Galileaan ja Samariaan, Moabiin, Ammoniin ja Gileadiin, että he varustaisivat tarpeeksi syötävää maasta, joka kuukausi kymmenen tuhatta koor-mittaa vehnää, ja kymmenen tuhatta koor-mittaa viiniä. Öljy ja muut tarpeet tulevat heille Juudeasta, ja lihaksi teurastettava karja olisi tulossa Arabiasta.
Souronin kirje Salomolle;
Souron Salomolle, suurelle kuninkaalle, tervehdys!
Ylistetty olkoon Jumala, joka loi taivaat ja maan ja joka valitsi hyvän miehen, hyvän miehen pojan. Heti kun luin kirjeesi, iloitsin ja ylistin Jumalaa siitä, että kuningaskunta tuli sinulle.
Mitä tulee siihen, mitä kirjoitit minulle, meidän ihmisistämme, aion lähettää sinulle 80 000 tyyrolaista ja foinikialaista, ja lähetän sinulle myös arkkitehdin, tyyrolainen mies, jonka äiti on Juudeasta, Daanin heimosta. Kaikki taivaan alla, mitä kysyt häneltä rakentamisesta, hän näyttää ja tekee sinulle. Mitä tulee noiden työntekijöiden ruokatarpeisiin, teet hyvin, jos kirjoitat paikallisille hallitusmiehille, että pitävät huolta välttämättömistä ruokatarpeista.
Kun Salomo tuli isänsä ystävien kanssa Libanonin vuorelle siidonilaisten ja tyyrolaisten kanssa, hän toi meren kautta Jaffaan ne puut, jotka hänen isänsä oli jo käskenyt kaataa, ja sieltä ne tuotiin Jerusalemiin. Hän alkoi rakentaa Jumalan temppeliä kolmantenatoista hallitusvuotenaan. Aikaisemmin mainitut ihmiset tekivät työtä ja ne juutalaisten kaksitoista heimoa - yksi heimo, yksi kuukausi - toivat kaikkea tarvittavaa syötävää niille sadalle kuudellekymmenelle tuhannelle miehelle. Hän asetti Jumalan temppelin perustukset (kuusikymmentä kyynärää leveä, korkea ja seinien ja perustusten leveys kymmenen kyynärää), sillä näin Jumalan profeetta Naatan häntä käski. Hän rakennutti myös kivestä muurit ja päällysti ne sypressillä, ja kiinnitti kahteen muuriin kuparilamppuja, talentin painoisia. Tämän rakennettuaan hän päällysti temppelin setrillä ja sypressillä niin, ettei kiveä näkynyt. Sitten hän päällysti pyhäkön kullalla viiden kyynärän korkuisilla levyillä, ja ne naulattiin kiinni hopeanauloilla. Jokainen painoi talentin.
Siten hän päällysti sen kullalla lattiasta kattoon, ja sisäkattokin päällystettiin kultateoksilla. Ja ulkokatto tehtiin kuparista, kun se kupari oli ensin sulatettu tiiliksi. Hän teki myös kaksi kuparipylvästä ja päällysti ne puhtaalla, sormen paksuisella kullalla. Ne pylväät olivat yhtä korkeita kuin pyhäkkökin, ja niiden ympärysmitta oli kymmenen kyynärää. Hän asetti toisen temppelin vasemmalle ja toisen oikealle puolelle. Hän teki myös kymmenen kultaista menoraa, joista jokainen painoi kymmenen talenttia. Hänellä oli mallina se Mooseksen ilmestysmajaan teettämä menora. Hän laittoi niitä sen kaikkeinpyhimmän molemmille puolille, osa vasemmalle ja osa oikealle. Hän teki myös seitsemänkymmentä kultaista lamppua, niin että seitsemän palaa jokaisessa. Hän rakensi myös temppelin portit ja koristeli ne kullalla ja hopealla ja taidollisesti tehdyillä setri- ja sypressikuvioilla. Hän teki myös pylväskäytävän temppelin pohjoispuolelle, ja siinä oli 48 kuparipylvästä. Hän valmisti myös kuparisen peseytymisaltaan, jonka halkaisija oli kaksikymmentä kyynärää ja korkeus viisi kyynärää. Hän teki siihen myös sellaiset reunukset, jotka laajenivat kyynärän verran siitä perustuksesta, että papit pystyivät seisomaan siinä ja pesemään kätensä ja jalkansa. Hän teki siihen taotusta raudasta kaksitoista jalkaa, ihmisen korkuisia ja laittoi ne altaan takaosaan, ja sijoitti sen uhrialttarin oikealle puolelle.
Hän teki myös kuparisen, kaksi kyynärää korkean korokkeen, jossa kuningas sai seisoa rukoillessaan, niin että juutalainen kansa näkisi hänet. Hän rakensi myös uhrialttarin, kaksikymmentä kertaa kaksikymmentä kyynärää, ja kaksitoista kyynärää korkea. Hän teki myös kaksi kuparista rengasta, yhdessä kuin kahle, ja laittoi ne telineisiin, ja olivat kaksikymmentä kyynärää temppeliä korkeammat ja ne antoivat varjon koko temppelille. Hän ripusti myös jokaisen huoneiston kattoon neljäsataa kuparikelloa, talentin painoisia, ja niitä tuli soittaa ja pelottaa linnut pois, etteivät ne asettuisi sinne tai rakentaisi pesää johonkin portin tai pylväskäytävän koloon ja saastuttaisi temppeliä ulosteillaan.
Hän myös ympäröi Jerusalemin muureilla ja torneilla ja juoksuhaudoilla, ja hän rakensi itselleenkin paikan. Pyhäkköä kutsuttiin Salomon temppeliksi (hieron Solomonos). Myöhemmin kaupunki nimettiin tuosta temppelistä väärin "Jerusalem" (hierusalem) ja kreikkalaisille se on Hierosolyma. (Tosefta Berachot sanoo heti alussa, että Jerusalemin edellinen nimi oli Tsion, "Siion".)
Kun temppeli oli valmis ja kaupunki ympäröity muureilla, hän meni Shiloon ja uhrasi Jumalalle uhrina tuhat härkää. Hän otti myös sen ilmestysmajan ja uhrialttarin, ja ne astiat, jotka Mooses oli tehnyt ja toi ne Jerusalemiin ja laittoi ne temppeliin. Hän laittoi sinne sen arkin ja sen kultaisen alttarin ja sen menoran ja sen pöydän ja muut astiat, niin kuin profeetta oli häntä käskenyt. Hän toi Jumalalle lukemattomia uhreja, esimerkiksi kaksituhatta lammasta ja kolmetuhatta viisisataa härkää.
Koko kullan määrä, jota käytettiin niihin kahteen pylvääseen ja pyhäkköön, oli neljä miljoonaa ja kuusisataa tuhatta talenttia, hopeaa nauloissa ja muissa 1223 talenttia, kuparia peseytymisaltaaseen ja pylväskäytävään ja muihin 18 500 talenttia. Salomo lähetti takaisin ne egyptiläiset ja foinikialaiset, jokaisen omaan maahansa ja antoi jokaiselle kymmenen kultasekeliä (talentti on sekeli). Vafres, Egyptin kuningas, sai häneltä kymmenen tuhatta mittaa öljyä, tuhat artabae (?) taateleita, sata tynnyriä hunajaa ja yrttejä. Ja Souronille Tyyroon hän lähetti kultaisen pylvään, joka on laitettuna Tyyrossa siihen Zeuksen temppeliin.